Joulun odotusta

Aida on kasvanut juuri sopivaa vauhtia. Eilen kävin punnaamassa sen, niin painoa oli jo 4,4 kg. Samalla varattiin aika ekaan rokotukseen ensi perjantaille ^_^

Eilen tultiin myös joulun viettoon Espooseen äidin luokse. Aida viihtyy hienosti varsinkin Wian kanssa, joka jaksaa jatkuvasti leikittää toista. Taikakin tuntuu olevan erityisen iloinen nyt, kun pentu ei ole kokoajan sen kimpussa. Rauha, vihdoinkin :P

Nyt vietellään joulu ihan rauhassa, syödään hyvää ruokaa, lenkkeillään paljon ja vain rentoudutaan :) Alla perhepotretti meidän touhupoppoosta.

Välipäivinä on suunnitelmissa käydä pennun kanssa tallilla tutustumassa hevosiin, treffata Ammin ja Pian pentuja ja totutella julkisilla kulkemiseen. Uuden vuoden päivänä treffataan oman pentueen sisarusten kanssa. Kiva nähdä miten muut pennuista on lähtenyt kasvamaan.

Nyt muuten vasta tässä talven aikana oon itekkin huomannut, kuinka paljon Taika on ruvennut harmaantumaan. Toisella on suun alue jo ihan harmaantunut, se taitaa sittenkin tulla vanhaksi.. :( Luulin pitkään että se on ikuinen pentu.

Katja, Taika ja Aida toivottelee kaikille nyt hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Palaillaan blogin kirjoittamisen merkeissä taas ensi vuonna.

Kuulumisia

Pari viikkoa on kerennyt vierähtää viime päivityksestä. Aika on mennyt ihan älyttömän nopeasti kun päivät kuluu koulussa ja vapaa-aikana opetellaan pennun kanssa uusia asioita.

Yksinolo luonnistuu jo tosi hyvin. Tytöt on päivän suljettuna mun huoneeseen, missä niillä on puruluita ja leluja ja vettä. Aida oli kova lukemaan kirjahyllystä löytyneitä Harry Pottereita, ennenkuin nostin ne kokonaan pois tuholaisen ulottuvilta. Sisäsiistiksi oppimisessa ollaan jo hämmentävän pitkällä, yön aikana ei tarvitse päästä lattialle pisulle (kyllä, Aidakin on oppinut sängyn valtaamisen taidon) kuin kerran, ja päivällä yksinolon aikanakaan ei paljon vahinkoja satu :)

Aida 2 kk - lupaan, että 3 kk kuvassa seisotaan paremmin ;)

Perustaidot istuminen, maahanmeno ja luoksetulo ovat jo hyvin hallussa. Odottamista ollaan vasta alettu harjoitella, ja kuitenkin tänään pääsin Aidasta jo noin kahden metrin päähän helposti! Rohkeutta on tullut roppakaupalla lisää, vauhti on lisääntynyt hurjasti ja nyt alan itekkin pikkuhiljaa huomata, kuinka se kasvaa kuin kasvaakin. Energiaa on välillä vaikka muille jakaa. Alkupäivinä ruoan kanssa oli jonkun verran ongelmia, kun nappulat ei barffauksen jälkeen oikeen maistuneet, mutta nyt niitä syödään kovalla ruokahalulla. Paino nousee hitaasti mutta varmasti, noin 200-300 g viikkonopeudella.

Taikalla on välillä ymmärrettävästi hermot kireällä, kun toinen haluaisi kokoajan leikkiä ja meuhkata menemään. Vielä on sohva ja päivällä sänkykin säilynyt turvapaikkana, jonne pentu ei pääse, ja välillä joudun itsekkin menemään väliin, jos meno yltyy turhan kovaksi. Asia, mistä hämmästyin kovasti, Taika ei puolusta ruokakuppiaan. Aida on pari kertaa päässyt ahmimaan Taikan kanssa kilpaa suun täyteen nappulaa, ja Taika ei kiinnitä siihen mitään huomiota, niin on ollut pakko estää pennun pääsy Taikan ruoalle.

Ainiin, olin eilen Messukeskuksessa kattomassa bortsu- ja tollerikehiä Voittaja 2012 näyttelyssä. Ei niistä sen enempää, mutta ostinpa Aidalle tulevaisuutta varten PINKIN nahkakaulapannan ja mustan nahkaremmin ;)

Ensimmäisten päivien kuvia

Viikonloppu meni kaiken kaikkiaan hyvin. Yöt nukuttiin rauhassa, ilman sen kummempia vikinöitä ja päivät on rampattu ulkona melko ahkerasti, kun ollaan vältelty sisälle pissimistä :D Parin ensimmäisen päivän varovaisuuden jälkeen Aidasta löytyy kuin löytyykin sitä energiaa vaikka muille jakaa. On se vaan ♥ Mutta nyt niitä kuvia..

 

Taikakin tuli tänään takaisin kotiin. Tytöt tulee tosi hyvin toimeen keskenään, ihmeellisen paljon ovat myös leikkineet keskenään, kun ottaa huomioon sen faktan, ettei Taika ole aikaisemmin juuri välittänyt leikkimisestä.

Pieni tuli kotiin!

Tämä päivä koulussa oli mulle todella vaikea, kun kokoajan tiesin, että iltapäivällä lähdetään suoraan koululta Aidaa hakemaan. Pirjolle asti kuitenkin päästiin, vaikka päivä ja varsinkin matka sinne tuntui kestävän pienen ikuisuuden verran. Käytiin ensin läpi papereita ja kirjoitettiin sopimus, saatiin papereille hieno pinkki kansio, mustapinkki lelu sekä Pipsa-emän hajuinen pieni makuualusta.

Olin jo aikaisemmin heittänyt vitsillä, että pillahdan itkuun kun lähtö tulee, ja niin siinä sitten kävikin :D Ei mikään yllätys.. Automatka meni TODELLA rauhallisesti. Hämmästytti monta kertaa, kun neiti makasi sylissä rauhassa paikallaan, ihan ääneti. Kotiin päästessä pikkuneiti pääsi tutustumaan Taikaan, tutustuminen meni hienosti, Taika ei osoittanut minkäänlaista epäluuloisuutta Aidaa kohtaan, ja tytöt tulevat varmasti hyvin toimeen keskenään :)

Aida sai vähän aikaa sitten ensimmäisen ruoan kotona, hyvällä (ja taas kerran hämmästyttävällä) ruokahalulla syötiin melkeen koko kippo tyhjäksi. Pyörittiin jonkun aikaa ulkona molempien koirien kanssa, jonka jälkeen Taika lähti äitin matkaan viikon ajaksi, jotta Aida leimautuisi muhun Taikan sijasta.

Nyt nukutaan ja leikitään vuoronperään, ja unilta herätessä kiikutetaan ulos. On tuossa pienessä otuksessa paljon hämmästeltävää ♥ Suuret kiitokset vielä Pirjolle, että uskalsi mulle myydä Aidan!

lempilelukin löytyi jo ;)

Valiojuhlia ja pennun ihmettelyä

Pahoittelen kaikille mahdollisille (harvoille ;D) lukijoille jo etukäteen, etten ole mikään maailman paras tuottamaan tekstiä. Ajatuksissa on kirjoitella tänne silloin kun siltä tuntuu, ja kun tapahtuu kirjoittamisen arvoisia asioita meidän elämässä. Ehkä tähän tekstintuottamiseen myös tottuu, ja jonkun ajan kuluttua munkin hölinöitä jaksaa joku jopa lukea, mutta siihen asti mennään näillä. :)

Viikonloppu oli taas täynnä tekemistä. Eilen lauantaina vietettiin äitini koiran Wian valiojuhlia. Wia valioitui tokossa vähän aikaa sitten, ja paikalla oli muutamia Wian valioitumiseen vaikuttaneita kavereita. Liikaa kaikkea hyvää oli tarjolla, joten ähkyhän siinä melkeen meinasi tulla ;D

Tänään oltiin viimeistä kertaa ennen pentujen luovutusta katsomassa pikku menijöitä. Kannettiin pennut lähimetsään niille aivan uuteen ympäristöön, ja ne ei olleet moksiskaan. Jokainen tutki paikkoja innolla ja hyvällä mielenkiinnolla. Aikaisemmin viikolla olin saanut jo tietää mikä niistä minulle tulee, joten tottakai "Aidaan" ja sen touhuihin kiinnitti eniten huomiota. Enää 5 yötä joutuu odottamaan..