Aidan agilitytreenit

Tänään hirveästä helteestä huolimatta oltiin syyskauden ensimmäisissä treeneissä. Kesän aikana agilityn treenailu on jäänyt vähemmälle, mutta kivasti oli Aidalla muistissa esimerkiksi keppien perusteet. Kesän aikana oon tehnyt lähinnä vaan ohjauksia. Tänään keppikujaa kavennettiin noin 10 senttiin, Aida joutui jo tekemään pujotteluliikettä jonkin verran. Myös etäisyyttä otettiin jo sekä vähän kulmaa, että lähtee hakemaan ensimmäistä väliä.

Tänään paneuduttiin myös kontakteihin kunnolla. Mulla on se ongelma, etten oo koskaan joutunut koiralle varsinaisesti opettamaan kontakteja, vaan Taika aina otti ne hyvin, kun osasi askeltaa ylösmenoille oikein ja tulla tarpeeksi rauhassa alastulon. Aida taas on niin kiihkeä, ettei se malta keskittyä, joten sen kanssa kontaktit on pakko opettaa kunnolla. Klikkerin kanssa siis sitä treenaillaan nyt, ja tänään Aida tuntui hiffaavan, mistä siinä oli kyse. Nyt kotona jatketaan tyynyn kanssa treenailua.

Oli kiva pitkästä aikaa olla kentällä, nähdä treenikaverit ja päästä tekemään kunnolla. Helteen takia ei juostu ollenkaan, mutta nämä yksittäisten esteiden tekeminen kävi paremmin kuin hyvin.

Synttäripäivä

Onnea rakkaalle Taikalle pilvireunalle! Tänään olisi tullut 11 vuotta täyteen.. Ikävä on kova!

Päivittelyä (ja Aidan juoksut)

Taikan kuoleman jälkeen kiinnostus lähes kaikkea päivittelyä, kuvien lisäilyä ja muuta blogiin liittyvää on ollut pyöreä nolla. Tää vähän päälle pari kuukautta on ollut aika vaikeaa, ikävä on kokoajan ja itkettyä tulee vieläkin pariin kertaan viikossa. Onneksi on Aida-ilopilleri lohduttamassa, vaikka alussa meinasin vähän liikaa purkaa surua ja kiukkua siihen. Hienosti lapsi kuitenkin on selvinnyt ja varmaan osittain myös ymmärtänyt mun turhautumisen ja passiivisuuden. Aidassa en oo sen suurempaa muutosta Taikan poismenon jälkeen huomannut, ruokaa se syö tosi vähän, mutta on silti pirteä ja hyvinvoiva.

Kevät on mennyt treenatessa agilitya ja jonkin verran myös tokoa. Aidan kanssa treenaillaan tällä hetkellä 25 cm korkuisilla hypyillä, hyppytekniikan opetan sitten erikseen kun ohjaukset ja radan sujuminen on kunnossa. Kiire mulla ei ole starttaamaan, vaan kaiken pitää olla täysin kunnossa ennen kisoja. Alku oli vähän takkuilevaa, ei oikeen löydetty yhteistä säveltä kiiturin kanssa.. Ahkerasti kumminkin ollaan treenattu ja tällä hetkellä ollaan siinä pisteessä, että Aida irtoaa aika mukavasti, lähtee ohjauksiin mukaan hyvin ja on innokas. Keppejä ollaan treenattu kujalla, ja sen leveys tällä hetkellä noin 15 cm, jossa joutuu jo jonkin verran tekemään mutkittelua edetessään. Kontakteissa olen ollut suoraan sanottuna laiska. Pitäisi ryhdistäytyä ja alkaa kunnolla opettamaan niitä, tyylinä meillä 2on 2off.

Wian kanssa löydettiin taas uusia ulottuvuuksia. Rimaongelma meillä on edelleen, mutta pudotteluun on löytynyt aika varma syy. Mun pitää katsoa koiraa i-h-a-n  k-o-k-o-a-j-a-n. Ja antaa sille rauha suorittaa hypyt, eli ei esim. käsiä alas ennen kuin Wia on laskeutunut hypystä. Aika huonosti Wia kestää myös sitä, että oon sen edellä, joten jos vaan rata sallii, niin ohjaan takaa.

Aidalla alkoi juoksut vähän ennen juhannusta. Juoksuväli noin kuusi (6) kuukautta. Syksyllä tarkoitus olis kuvata Aidan lonkat ja kyynärät, ehkä siinä samalla sitten sterilointi.. Ei tarvis useempaan kertaan nukuttaa.

Tänään oltiin Mäntsälässä KR-näyttelyssä. Meidän koirista vain Wia oli kehässä, Aida ja Tiitu oli mukana turisteina. Tämä oli Wian eka näyttely pentujen jälkeen, ja tuloksena ERI. Kuulemma ollaan tähän tyytyväisiä, kun turkkia ei paljoa ole ja pennuistakaan ei niin pitkä aika ole kulunut. Kuvasin kehästä muutamia koiria, lähinnä tuttujen omistamia. Kuvat löytyvät kaikki kuvagalleriasta, johon linkki löytyy sivun oikeasta reunasta. Aidakin sai kameralle poseerata, tuomarille ei tällä kertaa.

Mulla lomakin loppuu tähän päivään.. Ei kiinnosta mennä töihin, ei sitten yhtään. Ainakin yksi lomaviikko lisää olisi passannut, mutta pakko kai se on sinne vaan palata.. Loma oli kiva, kelit hyvät ja tekemistä riitti. Aika vaan loppui kesken, vaikka olin varma että kerkeäisin tekemään paljon enemmänkin.Talvella mahdollisesti tiedossa etelänreissua, joten sitä odotellessa sitten!

Taika 23.7.2003-14.5.2014

Vaikka lähtösi tuli yllätyksenä ja jaksoit viimeiseen asti olla pirteä ja urhea ihana itsesi, ikävä on kova! Koitan silti ymmärtää että nyt sun on parempi olla! ♥ Oot maailman rakkain mulle aina, ykskään koira ei tuu sua korvaamaan! Lepää rauhassa, nyt ei ole enää kipuja ♥ ♥

Kipeenä...

Pitkästä aikaa päivittelyä.. En vain yksinkertaisesti ole jaksanut uhrata ajatuksia blogille yhtään, tuntuu ettei mitään kirjoitettavaa ole, vaikka aika paljon on tapahtunutkin.

Wialle syntyi 5 ihanaa pentua 20.1. Olen ollut niitä katsomassa ja lellimässä monta kertaa, ne on aivan liian suloisia ja ei niistä voi yhdestäkään luopua! Myös Aida on päässyt katsomaan pentuja, ja vasten odotuksia se käyttäytyi niiden kanssa oikein mallikkaasti! Kovasti se tykkää leikkiä pentujen kanssa ja osaa varoa niitä todella hyvin. Ihanaa katseltavaa, kun tosiaan oletin sen olevan pentuja kohtaan vähän turhan raju leikeissään. Taikakin pääsi niitä katsomaan, ja senkin käytös yllätti. Taika murisi pennuille! Ei tykännyt yhtään olla niiden ympäröimänä ja halusi vain pois, vaikka portin takaa olikin kovin kiinnostunut pentujen tekemisistä. Yksi pennuista onneksi jää äidille, tällä hetkellä neiti on kutsumanimeltään Ruu, hän on oikein nätti tyttö ja luonnetta tuntuu riittävän. (ikää kuvassa 4,5 viikkoa)

Aidan kohdalla ollaan nyt jo mietitty monta kertaa, tullaanko sitä käyttämään jalostukseen tulevaisuudessa. Asia ei missään vaiheessa ole ollut selvä johtuen Aidan epävarmuudesta ja muista seikoista, mutta nyt asiaan on tullut lopullinen päätös, mihin ei enää pysty vaikuttamaan muut tekijät. Aidan siskolla todettiin lievä OCD, ja sen takia olemme päättäneet olla teettämättä Aidalle pentuja missään vaiheessa. Periaatteessa helpotus saada tähän asiaan päätös, mutta toisaalta harmittaa kun taaskaan en omalle koiralle tule saamaan pentuja terveydellisistä syistä. Ehkä sitten seuraavalle, joskus monen monen vuoden päästä.....

Terveydestä puheen ollen.. Viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä mulla nousi kuume melko korkealle ja alkoi kamalalta tuntuva yskä. Sunnuntaina lähdin viemään autoa takaisin äidille Espooseen ja illan vietin siellä myös. Sen illan aikana kuume nousi 40 asteen tuntumaan ja jäin yöksi sinne. Seuraavana päivänä kuume ei lähtenyt laskuun edes lääkkeiden avulla ja kävimme hakemassa mulle lisää vaatteita kotoota, jotta voin olla pidemmän aikaa yötä Espoossa.

Tiistaina olo oli jo ihan kamala, kolmatta päivää kuume siellä 39-40 asteessa ja varasin lääkäriajan sille päivälle. Lähdin lääkäriin käymään tarkoituksena saada sieltä antibiootit mukaan ja sitten kotiin (/Espooseen) lepäämään. Mehiläisessä otettiin verikokeet (kiitos tosi pätevälle laboratorion työntekijälle, en valitettavasti nimeä muista kun olin niin sekaisin, mutta ei ole ikinä tuntunut neula noin vähän verta otettaessa!) ja tuloksena tulehdusarvot 118. Lääkäri kysyi että millä olen tullut paikalle ja miten pystyn oikeastaan enään edes kävelemään. Hän kirjoitti lähetteen Haartmanin sairaalaan erikoissairaanhoitoon ja sinne sitten.

Haartmanissa mut otettiin sisälle ja päivän aikana ne teki monia kokeita, otti röntgenkuvia sun muuta. Tuloksena oli keuhkokuume ja influenssa. Vastahakoisesti mut päästettiin kotiin illalla, kunhan lupasin tulla takaisin jos olo huononisi yhtään. Keskiviikko-aamuna kävin uudelleen verikokeissa Jorvissa, tuloksena tulehdusarvot 146. Tällä hetkellä olo ainakin tuntuu paremmalta, mutta se voi toki olla lääkkeistä johtuvaakin.. Vähän ollut vetämätön olo koko viikon ja enemmän vaan harmittaa se, että huomenna la olisi ollut yksi keikka, jota olen odottanut todella kauan, ja nyt en pääse sinne. :( 

Elossa ollaan! (+Aidan juoksut)

Mitenkään turhan aktiivista ei ole ollut tämä päivittäminen tässä vuodenvaihteessa. Blogin kirjoittaminen ei ole ollut päällimmäisenä mielessä, kun muuten on niin paljon kaikkea muuta meneillään. Nyt kuitenkin päätin vähän ryhdistäytyä ja kertoa edes joitakin kuulumisia ja lisäillä vähän kuvia.

Eli siis, Aidalla alkoi toiset juoksut 9.1.2014. Juoksuväli on noin 5 kuukautta, joka on vähän turhan tiheä väli mun makuun.. Jossain vaiheessa tulee haittaamaan tavoitteellista kisaamista. Vuoto ei ole ollut niin runsasta kuin ensimmäisissä juoksuissa, osittain ehkä jäänyt multa myös huomaamatta kun Aida pesee itseään aika kiitettävästi. Ei ole montaa veritippaa lattialle asti päätynyt, ja juoksusuojaa en siis ole käyttänyt tällä kertaa.

Treenailu tokon saralla on jäänyt vähän vähemmälle.. Muutamia kertoja viikossa muistutellaan seuraamisesta ja sivulletulosta, mutta siihen se onkin jäänyt. Tekosyitä löytyisi vaikka millä mitalla mutta päällimmäisenä syynä on varmaan laiskuus ja "ajanpuute".

Ja koska opiskelijoillahan tunnetusti sitä rahaa on vaikka muille jakaa, niin päätinpä sitten ostaa itselleni uuden objektiivin kameraan! :D Kyseisen objektiivin hankinta on ollut mielessä jo pitkään, ja nyt kun sellaisen sai ostettua jonkin verran käytettynä ja huomattavasti halvemmalla kuin mistään muualta, niin olihan se pakko ostaa. Nyt syödään makaroonia pari kuukautta ja mietitään, onko mulla päässä vikaa. Kesään mennessä olisi tarkoitus ostaa myös uusi runko, kun tuo nykyinen vetelee selkeästi jo viimeisiään. Onhan se mulla jo 6-7 vuotta ollut, kröhöm...  Tää uusi objektiivi painaa syntisen paljon, ja aina kohdistaminen (ja tarkentaminen) ei oikeen onnistu kun se vetää niin paljon alaspäin. Mutta harjoittelulla ja haban kasvattamisella alkaa pikkuhiljaa niitä kunnollisiakin kuvia tulemaan!

Vaihtelua blogiin: taas tokoa!

Joo, kieltämättä viime aikoina kirjoitukset liittynyt lähinnä mun ja Aidan tokon treenaamiseen. Se on nyt vaan ollut se juttu, mihin ollaan keskitytty ja kehitystä tapahtuu siihen tahtiin että pakko päivittää sitä tännekin. Tällä kertaa kuitenkin mukana myös kuvia pikkuriiviön leikeistä, pääsi pitkästä aikaa juoksemaan tasoisensa höseltäjän kanssa. Taikaa kun ei hirveästi toi edestakas päättömästi juoksentelu niin paljoa kiinnosta..

Aidalla on aika paha tapa alkaa ennakoida tosi nopeasti. Kertoo jotain fiksuudesta? Vähän väliä joutuu ottamaan askelta taaksepäin ja tekemään helpotetusti liikkeitä. Mutta kehitytty ollaan joka tapauksessa, ja aika kivaa vauhtia. Oon myös siitä ylpeä, ettei ainakaan vielä oo tullut turhautumiskohtauksia mulle :D

Tokotreenailua

Vaihdettiin treenipäivä maanantaille, joka sopii paremmin kaikkien aikatauluihin. Tänä maanantaina oli taas kivaa edistymistä huomattavissa. Toki treenaillaan kotonakin lenkeillä ja sisätiloissa, mutta kun on kouluttaja mukana, kuulee sen edistymisen tapahtuneen, itse sitä ei samalla tavalla huomaa.

Perusasento: tässä on tapahtunut nyt ihan huikea muutos sen lelulla kouluttamisen takia! Aida tulee innokkaasti sivulle, ottaa hyvin kontaktia. Välillä unohdan palkata perusasentoa, koska "se on sen jo oppinut", jolloin ei niin innokkaasti tarjoa sitä. Kun taas palkkailee, rupeaa toimimaan hienosti.

Seuraaminen: ehkä se, että perusasento on saatu nyt kuntoon, on vaikuttanut myös seuraamiseen. Paikka on vielä vähän hakusessa, lähtee helposti edistämään, mutta se on myöhemmin helposti korjattavissa. Ollaan otettu nyt mukaan tavallisen käyntiseuraamisen lisäksi juoksemista, käännöksiä ja pysäytyksiä. Lyhyitä pätkiä kerrallaan, ettei kyllästy.

Liikkeestä pysäytys: ollaan aloitettu nyt ihan alkeet tästä. Pari viikkoa sitten "seis"-käskystä lysähti maahan samantien, jonka seuraksena ei olla maahan käskyä käytetty yhtään nyt.. Aika hyvin alkaa tajuta tätä.

Liikkeestä maahanmeno: nooh.... koska ei tosiaan sitä maahan-käskyä olla käytetty, eikä palkattu siitä ainakaan, niin tän opetteluun meneekin sitten enemmän aikaa :D ei siitä sit muuta..

Tein myös Taikan kanssa Aidan jälkeen lyhyen treenin sisältäen täyden seuraamisen, ruudun, tunnarin, idarin, luoksetulon ja noudon. Taika teki superinnoissaan töitä ja oli niiiiiiiin onnellinen kun pääsi töihin! Sen kanssa tulee aina hyvä mieli. :)

Kyyneleitä, kyyneleitä...

....nimittäin ONNEN KYYNELEITÄ! Aidan kanssa joka viikko menee paremmin ja paremmin, meidän yhteistyö paranee huimaa vauhtia ja tiistaina, kun oltiin taas treenailemassa tokoa ohjatusti, Aida toimi ihan superisti!! Sivulletulo on parantunut tosi paljon, ei enää karttele sivulle istumista jeejee :))! Ja seuraaminen lähti sen seurauksena paranemaan myös huomattavasti, otettiin siihen mukaan nyt juoksemista ja käännökset. Kyl tästä vielä hyvä tokokoirakin saadaan, kunhan mulla maltti riittää! :D

Siitä olin myös tosi ylpeä, että vaikka mukana oli Aidan lisäksi Wia ja ihan entuudestaan tuntematon bc-pentu, Aida jaksoi silti hienosti keskittyä tekemiseen mun kanssa. Tässäkin ollut aikasemmin ongelmia, kun kaikki muu oisi kiinnostanut enemmän kuin tekeminen.

Ainii, hyvää marraskuuta! Tää kuukaus tulee olemaan täyttä tuskaa, kun miehet kasvattaa viiksiään.. En kestä.

Tokoilua

Käytiin eilen tokoilemassa pitkästä aikaa Aidan kanssa. Äiti oli auttamassa, koska itsehän olen tunnetusti tunari tokossa. Mun kärsimättömyys ja tokon pilkunviilaus ei vaan sovi yhteen.. Tehtiin seuraamista, perusasentoa, tunnaria, ruutua ja noutoa.

Seuraaminen: hävettää ihan myöntää, etten ole paljoa treenannut tätä.. Eihän se oo kuin tärkein liike tokossa, melkein kaikki liikkeet on siihen sidottuja. No, lähettiin treenaamaan sitä niin, että mulla oli kainalossa lelu, jonka tiputin heti kun seurasi hyvin. Aloitettiin parista askeleesta, ja pidennettiin viiteen - seitsemään askeleeseen. Hyvin rupesi toimimaan.

Perusasento: tämän oon onnistunut pilaamaan Aidalle aika kiitettävästi. Aida ei nameista oikein välitä, ja niiden avulla olen aikaisemmin saanut sen kyllästymään sivulletuloon. Aloitettiin ihan alusta perusasennon opettelu. Samalla tavalla kuin seuraamisessa, lelu kainaloon. Sivulle-käsky, pieni avustaminen kädellä ja kun istuu perusasentoon oikeaan kohtaan, niin lelu tipahtaa. Tämäkin rupesi toimimaan, joten sen opettelua nyt vaan.

Tunnari: ollaan aikaisemmin kesällä harjoiteltu vain kapulan etsimistä ruohikon seasta. Aida käytti jo silloin hyvin nenäänsä, mutta sen harjoittelu jäi, kun en tiennyt miten edetä siitä. Eilen tehtiin pari kertaa muistutuksena etsintää ruohikon seasta, jonka jälkeen koitettiin, mitä Aida tekee, kun "mun" tunnarikapula laitettiin muiden kapuloiden joukkoon. Annoin etsi-käskyn ja Aida pamautti suoraan kapuloiden luokse. Suureksi yllätykseksi teki nenällä töitä, koski vain yhteen ei-omaan kapulaan, jatkoi etsintää ja nosti oikean. Multa pääsi siinä vaiheessa hassu tahaton ääni, jonka Aida kuuli, ja tiputti kapulan, katsoi mua että "mitä ihmettä". Vähän aikaa siinä ihmetteli, kunnes nosti oikean uudelleen ja toi sen pois sieltä muiden seasta. Siitähän syntyi kunnon bileet. Tehtiin toinen toisto, joka meni vielä paremmin kuin eka, ja vielä isommat bileet. Siihen oli hyvä lopettaa se sillä kertaa.

Ruutu: Aidalle on opetettu targetin alkeet aikaisemmin. Ikävä kyllä nyt ei ollut naksutinta mukana, jolla palkkaaminen olisi ollut vielä oikea-aikaisempaa, mutta lelulla mentiin. Aluksi palkattiin vaan siitä, että haki targetin oma-aloitteisesti ja fokusoi siihen. Sitä muutama toisto, jonka jälkeen targetin ympärille laitettiin ruututötsät melko pieneksi ruuduksi. Targetin hakeminen ei ollutkaan Aidalle enää ihan itsestäänselvä juttu, koska ne tötsäthän on PELOTTAVIA, niiden sisäpuolelle ei voi mennä. Siinä sitten odoteltiin, että neiti pääsee yli jännityksestään ja eipä kauaa mennyt kun uskalsi sisäpuolelle ja fokusoi targetin. BILEET. Sitä pari toistoa, jonka jälkeen jätettiin mietintään. Sen jälkeen harjoiteltiin ruudun läpi juoksua; lelu ruudun toiselle puolelle ja koiran lähetys lelulle. Tämä sen takia, ettei ruutuun mennessä synny kaarteita sisäänmennessä.

Nouto: no tästähän ei meinannut tulla yhtään mitään. Kapulaan ei kosketa, koska se on ällö ja inhottava. Ja painaa kauheesti. No onneksi mustasukkaisuus on Aidan parhaimpia puolia, ja kun Wia pääsi noutamaan ja leikkimään kapulalla, niin johan rupesi Aidaakin kiinnostamaan. Leikittiin vaan noutokapulalla tällä kertaa, en vaatinut tuomaan käteen tai painostanut sitä mitenkään.

Treenien jälkeen käytiin lyhkäinen lenkki koiruuksien kanssa. Sovittiin että tehdään tiistai-illasta meidän vakituinen treeni-ilta. Nyt on paljon kotiläksyjä ensi tiistaita varten. TOKO ON TYHMÄÄ.

Aida 1 vuotta !!

Aida täytti tänään 1 vuotta :) Suurin osa sisaruksista oli ilmoitettu Hämeenlinnaan näyttelyyn, joten mentiin sinne turisteiksi. Oltiin itse näyttelystä pahasti myöhässä, kun oltiin arvioitu väärin sinne kestävän matkan aika ja sen lisäksi osuttiin pahaan ruuhkaan. Nähtiin ROP-kehä ja kasvattajaluokka. Tronic sai kunniapalkinnon.

Näyttelyn jälkeen mentiin porukalla lenkille. Oli kiva nähdä kuinka hyvin kaikki tuli toimeen keskenään eikä minkäänlaisia rähinöitä syntynyt. Kameraa ei mulla ollut mukana, mutta onneksi Pihlalla oli. Kuvat alla ottanut Pihla Haukinen.

pusuja Santtu-veljelle

sisko Geisha, iskä Morris ja Aida

ONNEA TRONIC F-PENTUE 1 VUOTTA !

Kopparnäsin reissu

Oltiin lauantaina lenkkeilemässä Inkoossa Kopparnäsin ulkoilualueella. Aika hieno paikka, sää oli upea ja ei tuullut yhtään. Oon ollut koko viikon kipeänä, joten keskityttiin enemmän kuvaamiseen ja alueen ihasteluun, kuin lenkkeilyyn. Tuloksena "muutama" kuva, jotka läheskään kaikki ei tänne asti tule :D Kameralla oli jotain ongelmia toimimisessa, tarkennus oli tosi hidas.. Toivottavasti ei rupea hajoamaan käsiin vielä ihan lähiaikoina.

Aida 11 kuukautta

Tulee vähän myöhässä nämä kuvat, kun ei ole ollut aikaa niiden ottamiseen. Mutta tuleepa kuitenkin :)

Kuvat on otettu lauantaina Porvoon näyttelyssä (kuvaajana tällä kertaa kaverini Sini), Aida tosin ei ollut kehässä, oltiin vaan turisteina, ja totuttauduttiin vähän isompaan hulinaan. Alkuun Aida kiskoi joka suuntaan ja olisi halunnut päästä tutkimaan kaikkea, mutta rauhottui noin puolen tunnin jälkeen ihan kunnolla ja TODELLA suureksi yllätykseksi käyttäytyi erittäin mallikelpoisesti koko loppupäivän! Vihdoin ja viimein alkaa jotain tapahtumaan sen päässä ja se alkaa tajuamaan ettei koko ajan tarvitse vöyhöttää menemään hullunlailla. Todella ylpeä olen pienestä mustasta :)

Kehässä oli lauantaina tutuista äitin Wia ja Mian Elvis. Elvis sai ERIn, muttei harmi kyllä SAta. Wia sai EH ja oli AVK2. Tuomari oli tosi tiukka ERIen ja varsinkin SAiden kanssa, joten ihan hyvä tulos kuulemma :D

Wian agilitytreenit

Maanantaina tehtiin tällaista rataa. Puomin oikealla puolella oli vielä hyppy ja pöytä, jotka ei piirustuksessa ole. Wialla oli ihan älytön vire.. Niin korkealla, että vauhtia oli normaaliin verrattuna kaksinkerroin ja keskittymiskyky ei ihan huipussaan. Siitäkin huolimatta suoritettiin kokoajan kuitenkin rataa ja tehtiin hyvää yhteistyötä. Ainoa varsinainen ongelmakohta oli esteet 10-12, kun 10 --> 11 joutui tehdä takaaleikkauksen, ja se ei ole koskaan ollut varsinkaan suoralla putkella hyvä ratkaisu. Tästä syystä Wia herkästi kääntyi suorasta putkesta tullessa vasemmalle päin, ja 12 hypyn suoritus meni sähläämiseksi. Saatiin se kummiskin korjattua aikaistamalla takaaleikkausta huomattavasti.

Nyt on ollut näitä "hyviä päiviä" jo niin monta peräkkäin, että kauhulla odottelen sitä päivää kun kaikki menee taas pieleen. Näissäkään treeneissä ei rimat lennellyt samaan malliin kuin mitä keväällä. Harmittaa kovasti kun tulee suunnilleen puolen vuoden totaalitauko treenaamisesta.. Ollaan päästy niin hyvään vauhtiin. No onpahan sitten talvi aikaa keskittyä vain Aidan treenaamiseen :)

Aida oli tällä kertaa pitkästä aikaa mukana kentällä. Ollaan nyt pari kuukautta keskitytty pelkästään rentoutumisharjoituksiin ja siihen, että vaikka ollaan julkisella paikalla, se ei tarkoita sitä että jotakin aina tapahtuu. Muutaman kerran Aida meinasi saada niitä sekoilukohtauksiaan, mutta tarpeeksi jämäkkänä kun oli, niin uskoi ja rauhottui. Selkeää paranemista on tapahtunut. Ihan treenien lopussa leikitin Aidaa, ja se jaksoi keskittyä vain siihen repimisleikkiin vaikka ympärillä tapahtui kaikkea mielenkiintoista. Otettiin vähän myös siivekkeiden kierron tarjoamista ja hienosti meni nekin :)

Wian agilitytreenit: juokse, juokse, juokse!

Joo... Juostahan siellä sai. Ihme kyllä, ei tullut kuitenkaan KIIRE missään vaiheessa. Päästiin koko rata loppuun, tehtiin pienissä osissa tosin. Rimat pysyi hyvin ylhäällä ja parin ohjauksen muuttamisen jälkeen meno oli super sujuvaa! Este 7 suoritettiin toiselta puolelta kuin mitä se piirrustuksessa on.

Meno rupeaa olemaan sen verran hyvää jo, että ehkä tässä ennen pentuprojektia käydään vielä kisoissakin pyörähtämässä :)

Uintireissua

Käytiin perjantaina uittamassa koiria Vaakkoin alueella yhdellä järvellä. Oli ihana sää ja sai aika paljon hyviä kuvia, tässä muutamia

Okei, muutama :D Vähän enemmän kuin vaan muutama. Oli kiva aamupäivä ja ihaninta oli se että Taikakin vietti vedessä suurimman osan ajasta! ei se ihan kokonaan uimaan suostunut menemään, mutta melkeen!